Krooninen kipu ja CRPS

Kipu

Normaalitilanteessa kipuaistimusta voidaan pitää "vaaraviestinä" aivoilta, jonka tavoitteena on saada ihminen reagoimaan jollain tavalla. Esimerkiksi huonosta asennosta johtuva lihaskipu saa meidät muuttamaan asentoa tai lähtemään liikkeelle. Kudosvaurion seurauksena koettu kipu varoittaa käyttämästä vaurioitunutta aluetta sen paranemisen ajan. Käytännössä kivun aistimus on olennainen ja tarpeellinen osa ihmisen hengissä pysymiselle.

Miten aivot oikeasti toimivat, on yhä selviämättä. Kuitenkin tiedetään, että aivojen tapa toimia on tulkita muualta kehosta saapuvia viestejä, antaa saapuville hermoimpulsseille merkitys. Näin siis kivun kokeminen on aivojen tulkinta sinne saapuvista viesteistä.

Pullan tuoksun tunnistaminen, kahvin maistaminen tai kärpäsen aiheuttama kutina iholla ovat kaikki aivojen tulkintoja sinne saapuvista viesteistä, ja kaikille niille on olemassa omat hermosoluverkostonsa eli neurotaginsa. Normaalitilanteessa neurotagin aktivoituminen vaatii sen, että kaikkien tähän nimenomaiseen verkkoon kuuluvien hermosolujen täytyy ”syttyä” eli aktivoitua. Lisäksi kyseiseen hermosoluverkostoon kuulumattomien viereisten hermosolujen ei tule syttyä. Jos viereisetkin hermosolut syttyvät, neurotagi on muuttunut, epätarkoituksenmukainen, virheellinen.

Normaalitilanteessa kudosvaurion parantuessa kipu alkaa väistyä ja vähentyä asteittain. Jostain syystä näin ei kuitenkaan aina tapahdu, vaan vaikka kivun aiheuttaja poistuu, niin kipu "jää päälle", kroonistuu. Aivotutkimuksissa on saatu selville, että kivun jatkuessa pitkään kivun neurotagista (eli hermosolujen verkostosta, joka synnyttää kipukokemuksen) tulee herkistynyt, ”ärtynyt”, jolloin koetun kivun määrä lisääntyy ja ”kipuherkkyys” kasvaa. Kivun jatkuessa ilmeisesti myös lähellä sijaitsevat kivun neurotagiin kuulumattomatkin hermosolut voivat alkaa aktivoitua.

Kivun kroonistuessa siis aivojen toiminnassa tapahtuu muutoksia. Vaikka nämä toiminnan muutokset ovat samankaltaisia, kuin mitä esimerkiksi lievässä aivoinfarktissa tapahtuu, krooninen kipu ei kuitenkaan vaurioita aivoja.

Voimakas, krooninen kipu on siis aivojen oppima tapa ylisuojata ihmistä kaikilta sellaisilta tekijöiltä, mitkä aivojen näkökulmasta muodostavat uhan ihmiselle. Liikkeet, liikkuminen, tunteet, muut ihmiset, työkaverit, työpaikka, kauppa, uusi ympäristö, hajut, maut, muistot: ihan mikä tahansa voi laukaista tämän suojamekanismin.

On tärkeää huomata, että krooninen kipu ei koskaan ole ihmisen itsensä aiheuttamaa eikä kyse ole ihmisen omista luuloista tai kuvitelmista. Kivun kokemus on aina yhtä aito eikä sitä kenenkään tule vähätellä.

CRPS eli monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä

CRPS (Chronic Regional Pain Syndrome) eli monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä on eräs kroonisen kivun muoto. Se alkaa tavallisimmin vamman tai leikkauksen jälkeen. Yksi yleisimmistä CRPS:n alullepanijoista on rannemurtuma. Aina kuitenkaan syy kiputilan syntymiselle ei ole osoitettavissa ja kuten muissakaan kroonistuneissa kiputiloissa, CRPS:n tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta. CRPS voidaan jakaa kahteen alaluokkaan, joista CRPS I:een ei liity hermovauriota, kun taas CRPS II:ssa hermovaurio on todennettavissa. CRPS:ää esiintyy yleisimmin yläraajassa, harvinaisemmin alaraajassa ja yleisimmin naisilla kuin miehillä.

Tyypillisimmät oireet:

  • Voimakas, paikallinen kipu. Kivun muuttuminen polttavaksi on usein hälytysmerkkinä. Kipu voi olla myös pistävää tai särkevää. Kipu on suhteeton vammaan tai tilaan nähden.
  • Ihon tuntohäiriöt; tunnon herkistyminen ja/tai tuntopuutokset.
  • Turvotus
  • Ihon lämpötilan nousu alkuvaiheessa, myöhemmin lämpötilan lasku.
  • Ihon hikoilu, värin muutokset (punoittava, sinertävä tai kalpea).
  • Lihasjänteyden muutokset, nivelliikkuvuuden rajoittuminen.
  • Koordinaation ja kivuliaan raajan hahmottamisen häiriöt.
  • Pidemmälle ehtineessä vaiheessa ihon karvoituksen lisääntyminen, ihon ohentuminen ja kynsien kasvun häiriöt.

On huomattava, että edellä kuvattuja oireista esiintyy myös ilman CRPS:ääkin ja että diagnostisoinnin voi tehdä vain asiaan perehtynyt lääkäri.

CRPS- potilaan fysioterapia Terapianurkassa

CRPS:n ja kroonisen kivun hoitona on asianmukainen kipulääkitys ja lääkkeettömät kivunhallintakeinot yhdistettynä fysio- ja toimintaterapiaan. Oireyhtymästä paranee arviolta 2/3 potilaista joko kokonaan tai lähes oireettomiksi vuoden kuluessa, hoitotulokset ovat sitä paremmat, mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito päästään aloittamaan.

CRPS- potilaan fysioterapiassa menetelmät valitaan yksilöllisten tavoitteiden ja tarpeiden pohjalta, tavoitteiden laadinnassa pyrin käyttämään GAS- analyysia. Terapia on usein pitkäkestoista ja kokonaisvaltaista. Terapianurkassa on ollut CRPS-kuntoutujia kuntoutuksessa koko Terapianurkan toiminnan ajan useita. Olen perehtynyt kipufysioterapiaan jo työskennellessäni Raahen sairaalassa ja silloisen kipupoliklinikan kanssa yhteistyössä kuntouttanut CRPS- potilaita jo 1990- luvulta alkaen. Seuraan aktiivisesti alan tutkimusta ja olen hankkinut lisäkoulutusta kipufysioterapiaan mm. Australialaisen Neuro Orthopedic Instituten (NOI-group) järjestämillä kursseilla. Myös käymäni 30 op laajuiset yläraajakuntoutuksen erikoistumisopinnot sisälsivät opintoja kroonisesta kivusta.

Terapiassa lähestymistapani ja sen teoreettinen viitekehys pohjautuu kipututkimukseen, Explain Pain- lähestymistapaan sekä 6- portaiseen GMI- menetelmään. Menetelmä on käytössä nykyään maailmanlaajuisesti ja siitä on tullut kroonista kipua sairastavien kuntoutuksessa hyvin suosittu. Hyviä tuloksia on saatu etenkin CRPS:n hoidossa, raaja-amputoitujen aavesäryn hoidossa ja halvauspotilaiden kuntoutuksessa. Ideana on kouluttaa aivoja asteittain uudelleen aloittaen niin matalalla teholla, ettei aivot koe harjoittelusta uhkaa.

Käytän kuntoutuksessa tarvittaessa myös muita menetelmiä, kuten esimerkiksi rintarangan mobilisaatiota tai neuraalikudoksen mobilisaatiota, sekä tarpeen mukaan muitakin fysioterapian menetelmiä. Varsin usein ihotunnon herkistymää siedätetään erilaisin menetelmin, tehdään rentoutus- ja hengitysharjoitteita jne. Ihotunnon siedättämisessä, kivun ja mahdollisen turvotuksen vähentämisessä voidaan käyttää myös painevaatteita apuna. Olen Lymedin painevaatetuotteiden koulutuksen saanut ja teen hankinnat suoraan heiltä.

Viimeisimpänä, vaan ei vähäisempänä on syytä mainita myös potilasohjaus, jolla on kuntoutumisessa suuri rooli. On hyvä tiedostaa, että vaikka fysioterapia toteutettaisiin jopa 3 kertaa viikossa, kattaa se vain 1-2% asiakkaan valveillaoloajasta viikossa. Näin ollen CRPS- terapian ohella asiakkaan oma rooli kuntoutumisessa on ensisijaisen tärkeää. Aivojen uudelleen kouluttaminen eli kuntouttaminen vaatii kärsivällisyyttä, sitkeyttä, rohkeutta ja sitoutumista! Sellaista kuin Toivoton Tapaus en ole koskaan vielä tavannut enkä usko sellaista olevankaan.

Mikäli kiinnostuit, pääset tästä linkistä suoraan yhteydenottolomakkeelle, jolla voit tiedustella vapaita aikoja.