Kiertäjäkalvosimen repeämä

Kiertäjäkalvosin eli rotator cuff on rakenne, joka ympäröi olkaniveltä edestä, päältä ja takaa. Se muodostuu neljästä eri lapalihaksesta (= m. supraspinatus eli ylempi lapalihas, m. infraspinatus eli alempi lapalihas, m. subscapularis eli lavanaluslihas ja m. teres minor eli pieni liereälihas). Kiertäjäkalvosimen jänteet (kuvassa valkoinen aines) kiinnittyvät vieri viereen olkaluun päähän. Kiertäjäkalvosimen repeämä (ruptura rotator cuff) on yleisempi yli 50-vuotiaiden olkakivun aiheuttajana kuin tätä nuoremmilla. Useimmiten vaurio sijaitsee kiertäjäkalvosimen päällimmäisen osan eli ylemmän lapaluulihaksen jänteessä (m. supraspinatus).

Kiertäjäkalvosimen repeämä voi syntyä vamman, kuten kaatumisen yhteydessä, ja toisinaan myös jonkin työ- tai urheiluliikkeen yhteydessä. Jos jänne/jänteet ovat iän myötä valmiiksi rappeutuneet, ei repeämiseen tarvita suurta energiaa. Näin repeämä voi syntyä myös ilman mitään havaittua ulkoista tekijää ja saattaa jäädä huomaamattakin, mikäli ei siinä vaiheessa aiheuta oireita. Lievimmät repeämät kattavat vain osan jänteen vahvuudesta ja esiintyvät vain yhdessä jänteessä ja laajimmat voivat olla totaalisia yhden tai useamman jänteen katkeamisia. Variaatioiden esiintyminen on laajaa ja voi olla mitä tahansa tältä väliltä. Vamman yhteydessä syntynyt repeämä harvoin jää huomaamatta välittömästi syntyvän kivun ja olkapään liikevajeiden vuoksi. Sen sijaan ajan kanssa jänteen rappeuman pohjalta syntynyt repeämä saattaa alkaa oireilemaan vasta suuremman olkapään kuormituksen jälkeen. Kiertäjäkalvosimen vauriossa tyypillisinä oireina esiintyy kipua, vaikeutta nostaa kättä hartiatason yli ja lihasheikkoutta tietyissä liikesuunnissa. Kliinisillä testeillä ja esitietojen perusteella voidaan repeämään viittaavia löydöksiä todeta, mutta täyden varmuuden tilasta antaa vain MRI- tutkimus. Mikäli ei ole syytä epäillä murtumia, kuntoutuksen aloittamisen kannalta kuvantamistutkimuksia ei kuitenkaan tarvita, vaan huolellinen kliininen tutkimuskin riittää.

Oikein suunnitellulla ja riittävän pitkäkestoisella fysioterapialla pystytään usein palauttamaan olkanivelen liikeradat ja lievittämään kipuja, monesti koko lepokipu saadaan väistymään. Hoitolinjoihin ja saavutettuun tulokseen vaikuttaa luonnollisesti paitsi potilaan ikä ja vamman laajuus, myös potilaan harrastamat aktiviteetit. Fysioterapialla päästään usein jopa niin hyvään lopputulokseen, ettei olkapäätä tarvitse leikata. Tästä johtuen etenkin yli 65 vuotiaiden potilaiden kohdalla käytännöksi on muodostunut yrittää ensin kuntouttaa olkapäätä. Jos kuitenkin operaatioon päädytään, on leikkauksesta kuntoutuminen helpompaa ja monesti myös täydellisempää henkilöllä, joka on olkapäätä edeltävästi kuntouttanut. Tutkimusten mukaan viitteitä löytyy esim. siitä, että mikäli olkanivelessä on liikerajoitusta ennen leikkausta, on leikkauksen jälkeinen tulos huonompi.

Terapianurkka Raahessa olkapääpotilaita hoitava fysioterapeutti on erikoistunut yläraajapotilaiden kuntoutukseen ja on huolehtinut yli 1500 potilaan olkapään fysioterapiasta. Mikäli haluat päästä olkakuntoutukseen Terapianurkkaan, pääset tästä linkistä lähettämään yhteydenottopyynnön ja kyselemään vapaita aikoja.